Me­teo­ro­lo­gin vinkit revontulien näkemiseen

Syksy ja lopputalvi ovat parhaat vuodenajat revontulien katseluun

Revontulia syntyy ympäri vuoden, mutta niitä voidaan nähdä maan pinnalta vain silloin, kun taivas on tarpeeksi tumma ja pilvetön. Tämän takia revontulia näkyy pääasiassa syyskuusta huhtikuuhun.

Revontulien todennäköisyys on suurimmillaan lähellä syys- ja kevätpäiväntasausta. Silloin maa on siinä asennossa, että aurinko paistaa suoraan päiväntasaajaan päin ja magneettikenttä on sen muotoinen, että se ohjaa auringosta lähtevät hiukkaset parhaiten pohjoiselle ja eteläiselle napa-alueelle. Talvipäivänseisauksen aikoihin maan magneettikentässä tapahtuu muutoksia, jotka vähentävät hieman revontulien näkemisen todennäköisyyttä.

Syksy ja lopputalvi on siis parasta aikaa revontulibongailuun

- Myös kevättalvi on revontulien kannalta hyvää aikaa matkustaa Lappiin, sillä helmi- maaliskuussa pilvisyyttä on vähemmän kuin alkutalvesta, Markus kertoo. Yhtenä tärppinä Markus kertoo myös, että täydenkuun aikaa kannattaa välttää, jos haluaa nähdä revontulia.

- Kuusta tulee yllättävän paljon valoa, joka voi hankaloittaa revontulien näkemistä, hän jatkaa.

Revontulien kannalta parhaimman ajankohdan, pimeyden ja pilvettömyyden lisäksi tarvitaan pohjoinen sijainti.

Missä revontulia näkyy eniten?

Revontulia näkyy erityisesti Lapissa siksi, että se on lähellä napa-aluetta. Auringossa tapahtuu jatkuvasti purkauksia, joista lähtee aurinkotuulen mukana hiukkasia kohti maapalloa. Kun hiukkaset törmäävät ilmakehään, syntyy revontulia. Magneettikenttä on sen muotoinen että hiukkaset kulkeutuvat kohti napa-aluetta.

Revontulien todennäköisyys on suurimmillaan leveyspiirillä 70, Kilpisjärveltä ja Utsjoelta Pohjois-Norjaan saakka. Tilastollisesti Kilpisjärven kohdilla revontulia on jopa kolmena yönä neljästä ja Kolari-Sodankylä akselilla niitä näkyy joka toisena yönä. Tarvitaan kuitenkin pilvetön taivas, jotta revontulia voi nähdä.

- Vaikka sääennusteet näyttäisivät pilvistä, ei kannata heittää kirvestä kaivoon. Harvoin todellisuus on se, että missään ei olisi selkeää taivasta, Markus kertoo.

Pilviselläkin säällä kannattaa kokeilla taltioida revontulia järjestelmäkameralla ja pitkällä valotusajalla. Kamera kerää enemmän valoa kuin paljas silmä pystyy havaitsemaan. Pilviennusteita kannattaakin seurata. Satelliittikuvista ja tutkakuvista voi katsoa, miten pilvet liikkuvat. Usein myös tunturit vaikuttavat siihen missä pilviä on.

Myös revontuliennusteita voi tarkkailla esimerkiksi Ilmatieteenlaitoksen avaruussää-sivulta tai My Aurora Borealis -sovelluksesta. Revontuliennustukset perustuvat auringon aktiivisuuden mittaamiselle ja sen perusteella voidaan ennustaa, mikä on todennäköisyys revontulille.

- Revontuliennusteet antavat yleensä joitain vinkkiä. Niihin ei pidä ihan sinisilmäisesti kuitenkaan luottaa. Vaikka ennuste sanoisi, että todennäköisyys on pieni, voi revontulia näkyä taivaalla.

Jos reissussa on mukana oma auto tai käytössä esimerkiksi vuokra-auto, voi koittaa etsiä pilvetöntä paikkaa. Muutoinkin kannattaa siirtyä kauemmas valosaasteesta, mahdollisimman pimeään paikkaan, Markus vinkkaa.

Sijainti vaikuttaa suuresti siihen, mikä on todennäköisyys nähdä revontulia. Esimerkiksi Helsingissä todennäköisyys nähdä revontulia on vain yhtenä yönä kuukaudessa, eli todennäköisyys nähdä niitä putoaa erittäin paljon, kun tullaan etelään päin.

Revontulilla on selkeä vuorokausirytmi

Revontulet noudattavat selkeää vuorokausirytmiä. Keskiyön aikaan todennäköisyys nähdä niitä on suurimmillaan, mutta revontulia kannattaa kuitenkin tähyillä ilta kuudesta eteenpäin ihan aamuyön pikkutunneille asti, Markus kertoo.

- Revontulien bongaaminen vaatii kärsivällisyyttä. Sitten kun ne ilmestyvät taivaalle, se kruunaa koko odotuksen.

Revontuliretkelle kannattaa myös varustautua lämpimästi. Revontulia odotellessa tulee yllättävän kylmä.

- Hyvät hansikkaat, kerrospukeutuminen ja villasukat ovat kaiken a ja o.

Yöjunalla revontulien äärelle

Revontulien äärelle pääsee kätevästi ja mukavasti yöjunan kyydissä, Markus kertoo. Hän suosii Lapin matkoillaan yöjunaa sen helppouden, mutta myös ympäristöystävällisyyden takia.

- Nykyään tulee pohdittua yhä enemmän, mikä on meidän ympäristön kannalta järkevin tapa matkustaa. Suomessa juna on pirun hyvä vaihtoehto. Lappiin siirtymisen kannalta se on ykkösvaihtoehto.

Juna on täysin hiilineutraali matkustusmuoto, joka ei vahingoita luontoa.

- Hidas matkustaminen ja sen näkeminen, miten luonto muuttuu matkan varrella, on hyvin vangitsevaa ja jännää.

Nyt on hyvä suunnitella matkaa: Edessä vilkkaita revontulivuosia

Takanamme on revontuliaktiivisuudeltaan melko vaisuja vuosia, mutta tilanne on muuttumassa. Auringon aktiivisuus vaihtelee reilun 10 vuoden aikajaksoissa, ja tätä tarkastellaan auringonpilkkujen määrän avulla. Revontulien esiintymisen todennäköisyyteen ja laajuuteen vaikuttaa aurinkopilkkujen määrä.

Yleensä vaisuimmat revontulivuodet ajoittuvat pilkkujakson minimin jälkeiseen aikaan (edellinen minimi oli joulukuussa 2019). Seuraava auringonpilkkumaksimi puolestaan koetaan vuosina 2023–2026, joten hiljalleen revontulien esiintymismäärä onkin kasvussa. 2020-luvun edetessä revontulien todennäköisyys kasvaa eri puolilla Suomea ja tiedossa voikin olla melkoisia valonäytöksiä.

- Nyt siis kannattaa virittää kamera kuntoon ja alkaa suunnitella matkaa pohjoiseen – parhaat ajat ovat lähestymässä, toteaa Markus.

• Katso aikataulut yöjunaan ja osta lippu
  
• Tutustu yöjuniin ja niiden palveluihin